HRK Konevuokraamoiden vastuullisuusohjelmanmukaisesti julkaisemme vastuullisuusraportin alkusyksystä. Raportti kokoaa yhteen edellisen kalenterivuoden merkittävimmät tapahtumat ja listaa mm. vastuullisuustavoitteet kuluvalle vuodelle. Julkaisuajankohta mahdollistaa tuoreimpien liiketoiminnan tilastojen sisällyttämisen raporttiin.
Työmaiden koneet ja vaatimukset koneiden suhteen monimutkaistuvat. Yhä useampi urakoitsija hyödyntää konevuokraamon palveluita kalustotarpeissaan.
Oman kaluston kanssa olisi pakko tehdä sitä, mihin on kone hankittu. Nyt on käytössä aina vain tarvittava. Näin Pirkanmaan Infra pystyy antamaan kilpailukykyisen tarjouksen eri hankkeisiin, kertoo Tero Sulin.
Suhdanneherkkä maanrakennusala on muutoksessa. Maanrakennuksen kokonaisurakointia tekevä Pirkanmaan Infra Oy on tietojensa mukaan alansa ensimmäisiä yrityksiä, joka ei investoi omaan kalustoon. Mutta miten maata rakennetaan ilman kalustoa?
– Teemme kokonaisurakointia käyttäen aliurakoitsijoita ja lähinnä Hämeen Rakennuskoneen vuokrakoneita. Vuokrakoneiden kanssa ei tarvitse tehdä ainuttakaan kompromissia ja tehokkuus on huipussaan, kun jokainen kone on vuokrattu juuri sitä nimenomaista tehtävää varten, mihin se on kaikkein sopivin, kertoo Pirkanmaan Infran toimitusjohtaja Tero Sulin.
Hämeen Rakennuskone Oy (HRK) on pian 50-vuotias perheyritys, joka palvelee seitsemästä toimipisteestä ympäri Etelä-Suomea. Yrityksen sitoutunut toimintatapa laajalla konevalikoimalla ja hyvällä toimitusvarmuudella luovat pohjan pitkäjänteiselle kumppanuudelle ja ensiluokkaiselle asiakaskokemukselle.
Pirkanmaan Infran toimintamalli perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin kumppanuuksiin, joissa jokainen vastaa omasta tontistaan. Yksi kumppani on HRK Konevuokraamot, joka vastaa yrityksen konetarpeista. Vuokra-ajat vaihtelevat päivistä kuukausiin, ja suhde on lähes symbioottinen. Sulinin mukaan HRK voi esimerkiksi ostaa Pirkanmaan Infran tarvitseman koneen, kun he itse vuokraavat sen työmaalleen puoleksi vuodeksi.
Konevuokraamo on ennen kaikkea asiantuntija
Sulinin mukaan Pirkanmaan Infralla 90 prosenttia kalustovuokrauksesta hoituu yrittäjän omalla asiantuntemuksella. Silloin konevuokraamon roolia ja asiantuntijuutta on, että työkoneet ovat laadukkaita, huollettu huolto-ohjelmien mukaan ja ne kulkevat työmaille ja pois juuri siten kuin on sovittu. Loput 10 prosenttia työkoneista valikoituu vuokraamon asiantuntemuksella.
– Vuokraamo tietää, millä koneella mikäkin työ saadaan tehtyä. Kerron vain omat tarpeeni ja HRK:n asiantuntijat kertovat, millä se tarve täyttyy. Koneet kehittyvät jatkuvasti, ja esimerkiksi sähköistä ja työmaatiloista heillä on sellaista asiantuntemusta, jota itselläni ei ole.
Työmaiden turvallisuus on nykyään erittäin valvottua, ja kaikkien koneiden tulee olla kunnossa. Sulinin mukaan yhteistyö HRK:n kanssa tässä yhteydessä on ollut erinomaista. Jos oman nostimen kanssa tulisi pienikin ongelma työturvallisuuden kanssa, niin työt pysähtyisivät odottamaan huoltoa. Vuokraamo hoitaa koneen aina kuntoon – tai tarvittaessa toimittaa korvaavan laitteen – ja työt voivat jatkua.
– Viimeisin uusi kalusto, hybridi- ja sähkötekniikkaa sekä kaikki aina kunnossa. Eikä sido meiltä pääomaa. Tämä on alan suunta.
Puurunkoista yksiömoduulia nostetaan toiseen kerrokseen. Kun moduuli on asennettu paikalleen se saa päälleen sääsuojalementin. Moduulit ja puurunko pysyvät kuivana koko rakentamisen ajan.
Vastaava mestari Eero Helkkula näyttää, miten tekniikkahormissa moduulien kanavat, johdot ja putket liitetään koko talon järjestelmiin.
Puurunkoista yksiömoduulia nostetaan toiseen kerrokseen. Kun moduuli on asennettu paikalleen se saa päälleen sääsuojaelementin. Moduulit ja puurunko pysyvät kuivana koko rakentamisen ajan.
Puurunkoisia kerrostaloja voi rakentaa elementeistä, kuten betonirakenteisiakin. Hervantaan nousee Tampereen opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) tilaama kahden talon Lumipuu-yhtiö, jossa ratkaisu on toinen. Elementti Sampon toimittamat moduulit nostellaan kerroksiksi kalustettuina ja valmiilla sisäpinnoilla. Tikirak on pääurakoitsija ja Eero Helkkula vastaava mestari.
– Tämä on uudenlaista rakentamista, jossa pääsee ratkaisemaan aivan uuden tyyppisiä haasteita. Monta oivallusta on pystytty viemään käytännön prosessiin ja tuleviin puutalokohteisiinkin on ajatuksia rakennesuunnittelusta alkaen, sanoo Helkkula.
Kerrostalot rakennetaan kokonaan puurunkoisina lukuun ottamatta toisen talon ensimmäistä betonirakenteista kerrosta, jossa sijaitsevat väestösuojat. Moduulit ovat massiivipuurunkoisia ja rakennettu säältä suojassa kotimaisesta CLT-levystä. Kantavaa puurakenteista vaakarunkoa ei tehdä erikseen, vaan kerrosten moduulit ovat itsessään kantavaa rakennetta.
– Moduuli on oikeastaan umpinainen “koppi”. Tekniikkaa saadaan vietyä kappaletavarasta tehdyn lattian sisällä. Jokaisen moduulin toisessa päässä on tekniikkahormi, jossa lämpö, ilma, vesi ja sähkö liitetään ylä- ja alapuolisiin moduuleihin ja edelleen koko talon järjestelmiin, Helkkula kertoo.
Tarkkaa ajoittamista ahtaassa pihassa
Kuten rakennustyömaalla yleensäkin, niin myös puukerrostalon työmaalla on ahdasta. Lumipuuta rakennettaessa moduuleita tuodaan työmaalle pari kertaa viikossa yöaikaan. Kuljettaja purkaa moduulit niille varattuun tilaan kahden rakentuvan talon väliin. Moduulit haukkaavat ison alueen pihasta ja alue on jätettävä vapaaksi aina seuraavaa purkua varten. Tilaa pitää varata myös “irtotavaralle”, esimerkiksi portaille, käytävien CLT-laatoille ja hissikuiluille.
Ahtauden vuoksi vuokralaitteet, kuten kuukulkijat ja saksinostimet, tilataan paikalle vasta tarpeen alkaessa. Laitteet pitää myös saada pois tontilta pian käytön jälkeen. Vuokraamon kuljetuspalvelu hoitaa nostinten kuljetukset. Kuivauskalustoa työmaalla ei tarvita.
– Tai jos kuivausta tarvittaisiin, niin jotain olisi mennyt pieleen, naurahtaa Helkkula. Sen sijaan ilmankosteutta kontrolloidaan lämmityksen avulla rungonnostovaiheessa. Näin varmistetaan, että pintakosteutta ei jää rakenteisiin.